Rannekello on esine, joka kulkee mukana joka päivä. Siksi ei ole ihme, että kelloihin kiintyy ja niitä aletaan kerätä. Vanha kello voi olla perintö isovanhemmilta, huutokauppalöytö tai kauan haaveiltu hankinta. Keräilyyn ei tarvita suurta budjettia, mutta muutama perusasia kannattaa tietää ennen ensimmäisiä ostoksia.
Koneistot lyhyesti
Kellon sydän on koneisto, ja se vaikuttaa paljon siihen, miten kelloa käytetään ja huolletaan. Tavallisimmat tyypit ovat:
- Käsinvedettävä mekaaninen kello, joka vedetään kruunusta säännöllisesti. Moni keräilijä pitää tätä perinteisimpänä vaihtoehtona.
- Automaattikello, joka vetää itsensä ranteen liikkeiden avulla. Jos kello on pitkään pöydällä, se pysähtyy ja pitää vetää tai asettaa uudelleen.
- Kvartsikello, jota käyttää paristo. Se on yleensä tarkka ja vähähuoltoinen, ja paristo vaihdetaan aina välillä.
Mekaanisessa kellossa on paljon pieniä liikkuvia osia, ja sen käyntiä voi kuulla korvaa vasten. Monelle keräilijälle juuri tämä tekniikka on harrastuksen viehätys.
Käytetyn kellon tarkistuslista
Kun ostat käytettyä kelloa torilta, huutokaupasta tai netistä, käy läpi ainakin seuraavat asiat:
- Käynti. Toimiiko kello, ja pysyykö se ajassa? Mekaaninen kello voi edistää tai jätättää hieman, mutta suuret heitot voivat kertoa huollon tarpeesta.
- Kruunu. Vetäminen ja ajan asettaminen pitäisi onnistua tasaisesti ilman jumittamista.
- Lasi ja taulu. Naarmut lasissa ovat usein vaihdettavissa, mutta vaurioitunut tai kosteuden tahrima kellotaulu on vaikeampi korjata.
- Kuori ja ranneke. Katso, onko kuoressa syviä kolhuja ja ovatko rannekkeen kiinnikkeet ehjät.
- Paperit ja laatikko. Alkuperäiset paperit eivät ole välttämättömiä, mutta ne voivat lisätä kellon kiinnostavuutta keräilijöiden silmissä.
Kysy myyjältä, milloin kello on viimeksi huollettu. Jos sitä ei tiedetä, varaudu siihen, että kello kannattaa viedä kelloseppälle tarkistettavaksi.
Huutokaupoissa ja kirpputoreilla kelloa ei aina pääse kokeilemaan pitkään. Silloin kannattaa ainakin vetää kello, katsoa, lähteekö sekuntiviisari liikkeelle, ja kuunnella käyntiääntä. Hinnoittele huoltokulut mielessäsi mukaan ostohintaan, niin vältät pettymykset, jos kello tarvitseekin korjausta.
Kerää sitä, mistä pidät
Kuten arvokkaiden astioiden kohdalla, myös kelloissa kannattaa lähteä liikkeelle omista mieltymyksistä. Joku kerää sukelluskelloja, toinen klassisia pukukelloja ja kolmas tietyn maan tai aikakauden kelloja. Kun kokoelmalla on selkeä teema, siitä tulee helpommin hallittava ja ehjä kokonaisuus.
Uusiakin kelloja voi pitää kokoelman perustana. Kellojen kategoriassa on erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi Orient Star Automatic edustaa automaattikelloja, joista moni keräilijä aloittaa.
Säilytys ja huolto
Kellot kannattaa säilyttää kuivassa paikassa, jossa ne eivät kolhi toisiaan. Kellolaatikko, jossa jokaisella kellolla on oma tyynynsä, suojaa naarmuilta. Pidä kellot erossa voimakkaista magneeteista, sillä ne voivat häiritä mekaanisen kellon käyntiä. Automaattikellojen omistajat käyttävät joskus kellonkääntäjää, joka pitää kellon käynnissä, mutta se ei ole välttämätön: kellon voi myös vetää ja asettaa aina ennen käyttöä.
Mekaaninen kello tarvitsee ajoittain huoltoa, jossa koneisto puhdistetaan ja voidellaan. Huoltoväli vaihtelee kellon ja käytön mukaan, joten noudata valmistajan tai kelloseppäsi suositusta. Jos kellolla on vesitiiviysmerkintä, muista, että tiivisteet vanhenevat ajan mittaan. Vanhalla kellolla ei kannata uida, ellei sen tiiviyttä ole tarkistettu.
Syksyn pimenevät illat ovat hyvää aikaa käydä kokoelma läpi, puhdistaa kellot pehmeällä liinalla ja päivittää kokoelman lista ajan tasalle.